Järjestäytynyt urheilutoiminta sai alkunsa Maliskylällä, jonne perustettiin Jokisaaren maamieskoulu vuonna 1896. Sen johtajana toiminut Emil Veikkola suosi liikuntaa, joten alettiin järjestää hiihtokilpailuja, otteluita, lajikilpailuja ja pallopelejä.

Nykyinen Nivalan Urheilijat sai alkunsa kokouksessa, joka pidettiin loppiaisena 6.1.1925. Kokouksessa oli läsnä Leonard Mattila, Heikki Niemelä, Toivo Takalo sekä Einari Korva - lisäksi kolmisenkymmentä nuorta miestä. Perustava kokous pidettiin nuorisoseurantalolla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kustaa Vilkuna, kirjuriksi Einari Korva ja pöytäkirjantarkastajiksi U. Mäkinen ja V. Niemi.

Vuonna 1928 luettiin ja hyväksyttiin nuorisoseuran, suojeluskunnan ja NU:n tekemä sopimus urheilukentän rakentamisesta. Ostettin Savimäen tila eli Tienhaara, johon rakennettiin urheilukenttä. Päärakennus tuli toimitiloiksi.

Nivalan Urheilijoilla on ollut myös näytelmätoimintaa. Ensimmäinen näytelmä esitettiin pikkujoulussa vuonna 1928, sen nimi oli "Yöjunaa odotellessa". Vuonna 1933 perustettiin erityinen näytelmätoimikunta.

Vuonna 1930 päätettiin ryhtyä toimittamaan "nyrkkipainossa" omaa lehteä, joka sai nimen Tuisku. Virallinen perustamispäivä oli 28.10.1930. Lehden ensimmäisenä toimittajana oli Lauri A. Norring (myöh. Nykälä).

Vuosi 1935 oli tapahtumarikas. Vanha Tuiskula purettiin, uusi talo rakennettiin, alaosastot perustettiin. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläolympialaiset.

Elokuvakoneiden hankkiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1938. Haminalainen herra Veikko Tuuppainen valittiin ensimmäiseksi koneenkäyttäjäksi. Ensimmäinen filmi "Pohjalaisia" esitettiin 8.4. ja koko vuoden aikana näytettiin 39 elokuvaa.

Jatkosodan jälkeen ryhdyttiin laajentamaan urheilukenttää. Lisämaata ostettin Veikko Kalliolta ja Greta Niemelältä vuonna 1945. Uuden urheilukentän vihkiäiset pidettiin 14.7.1946.

Tuiskulan tilat alkoivat käydä ahtaiksi huvitilaisuuksien järjestämiselle ja tanssilavat olivat ilmeisen tuottoisia tulolähteitä. Siispä vuokrattiin Ravirata Oy.ltä 15 vuodeksi osa raviradan maa-alueesta ja rakennettiin tanssilava joka sai nimekseen Tuiskumaja. Se otettiin käyttöön vuonna 1959. Vuonna 1964 nousi esille uuden urheilutalon rakentaminen. Ja samana vuonna rakennettiinkin uusi komea toimitalo.